Mistä ratkaisu Suomen työvoimapulaan?

Tilastokeskuksen mukaan työikäisten määrä Suomessa on viimeisen kahdeksan vuoden aikana vähentynyt yli 100 000 henkilöllä.

Lukema perustuu Tilastokeskuksen tiedonantoon, josta ilmenee myös, että mikäli väestö kehittyisi jatkossa vain syntyvyyden ja kuolleisuuden perusteella, työikäisten määrä putoaisi 2030 mennessä vielä 217 000 henkilöllä ja vuoteen 2050 mennessä 630 000 henkilöllä. 

Ulkoimainen työvoima on ratkaisu suomen tyvoimapulaan

Työikäisen väestön puute on kuitenkin jo nyt merkittävä hidaste Suomen talouden kehittymiselle ja maatamme pyörittävälle yritystoiminnalle.

Elinkeinoelämän keskusliiton julkaiseman suhdannebarometrin mukaan, ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat olivat mm. elokuun 2018 otannassa merkittävä kasvun este 31 prosentille vastaajista.  

Syntyvyyden kasvu auttaisi tilannetta, mutta se on hidas tie

Yhdeksi lääkkeeksi työvoimapulan selättämiseen on ehdotettu syntyvyyden lisäämistä. Trendi on kuitenkin ollut viime vuosina päinvastainen.

Edellä viitatusta tilastokeskuksen tutkimuksesta ilmenee, että vuosi 2018 oli jo kahdeksas peräkkäinen vuosi, jonka aikana syntyvyys Suomessa laskee.

Vaikka syntyvyys lisääntyisikin, menee keskimäärin n. 20 vuotta, ennen kuin ihminen kasvaa työikäiseksi ja tämäkin aika maksaa yhteiskunnalle rahaa. Sekään ei ole itsestään selvää, että uusi polvi tulisi kouluttautumaan juuri niille aloille, joista sillä hetkellä on Suomessa pulaa.

Osa työikäisistä lähtee vuosittain myös töihin ulkomaille. Kaikki meillä kasvatettu ja koulutettu työvoima ei siis välttämättä jää parantamaan Suomen taloutta.

Ammattikoulutuksen lisääminen auttaa, jos on koulutettavia

Ammattikoulutuksen lisääminen ja koulutusputken lyhentäminen ovat olleet keskusteluissa usein esillä, mutta tästä on hyötyä vain, jos on koulutettavia.

Jos työikäisten määrää ei saada Suomessa nousuun, ei samojen ihmisten kouluttaminen moneen kertaan tuo helpotusta tilanteeseen. Lyhyinkään koulutusputki ei auta, jos putken päähän ei saada jatkuvasti uutta työikäistä (tai työikää lähestyvää) väestöä.

Koulutettavia saadaan joko lisäämällä syntyvyyttä (=hidas tapa) tai maahanmuuttoa (=nopea tapa).

Tarveharkinta hidastaa ulkomaisen työvoiman käyttöä

Ulkomaisen työvoiman käyttö on nopea täsmäratkaisu, jonka turvin yritysten rattaat olisi mahdollista pitää liikkeessä, silloinkin kun ammattitaitoisia tekijöitä ei oman maan sisältä löydy.

Tarveharkintamenettely kuitenkin hidastaa ja hankaloittaa työvoiman palkkaamista EU ja ETA-alueen ulkopuolelta. Käsittelyajat ovat pitkiä ja osaavista tekijöistä kilpaillaan kansainvälisesti. Ulkomaalainen työntekijä voi mennä myös muualle kuin Suomeen töihin ja olemme yleensä vain yksi vaihtoehto muiden joukossa, eikä aina edes se paras.

Ulkomaisen työvoiman etuna on myös se, että Suomeen tullessaan osaajat ovat usein valmiita työskentelemään millä paikkakunnalla tahansa, jolloin myös pienten tehdaskaupunkien ja kuntien teollisuuteen saadaan osaavia ammattilaisia.

Juuri näiden alueiden autioituminen työvoimapulan vuoksi on suuri haaste, jota pelkästään suomalaisen työvoiman turvin on vaikea ratkaista, kun nuori polvi haluaa elää ja asua mieluummin kasvukeskuksissa. 

Tarveharkinnan korvaaminen esim. ilmoitusvelvollisuudella nopeuttaisi ulkomaisen työvoiman saamista silloin kun sitä tarvitaan. Se helpottaisi useiden suomalaisten yritysten toimintaa ja vauhdittaisi sitä kautta myös suomalaista talouskasvua. 

Lue lisää ulkomaisesta työvoimasta

Ulkomainen työvoima on ammattitaitoista, joustavaa ja motivoitunutta.
Lue lisää ulkomaisesta työvoimasta »