Tietotaito siirtyy maasta toiseen

Ulkomaisesta työvoimasta on nykyään kova kilpailu. Osaamista valuu Suomesta ulkomaille, mutta myös ulkomailta Suomeen.

Usein puhutaan ns. ”aivovuodosta”, jolla tarkoitetaan suomalaisten korkeakoulutettujen lähtöä ulkomaille parempien työnäkymien perässä. Osaamisen valumisesta muihin maihin on oltu välillä kovinkin huolissaan, vaikka sitä tapahtuu molempiin suuntiin.

Tietotaito liikkuu globaalisti maasta toiseen.

Samankaltainen ilmiö on nähtävissä myös muissa maissa ja erityisesti erikoisaloilla. Suomalainen laivateollisuus saa esimerkiksi kiittää paljosta ulkomaalaisia hitsaajia.

Ulkomaalaista osaamista ja tietotaitoa valuu siis jatkuvasti myös tänne Suomeen ja mitä globaalimmassa maailmassa elämme, sitä tärkeämpää on, että Suomi-kuva houkuttelee uusia tekijöitä.

Muut maat kilpailevat kanssamme parhaista osaajista

Osaajia etsitään yhä useammin kansainvälisesti ja eurooppalaisen talouskehityksen myötä ulkomaisen työvoiman saaminen Suomeen on vaikeutunut. Muut maat kilpailevat kanssamme parhaista osaajista ja Suomi on yhä useammin vasta toinen vaihtoehto.

Ulkomaalaisen työntekijän näkökulmasta esimerkiksi Saksan maantieteellinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja viikonlopun kotilomat ovat vahvoja vetovoimatekijöitä.

Kun tähän yhdistetään vielä poikkeuksellisen alhaiset työttömyystilastot, saattaa työntekijän suunta helposti kääntyä Suomen sijasta Saksaan.

Suomi-kuvaan liitetyt valttikorttimme: puhdas luonto, korkea työturvallisuus ja siistit työpaikat eivät välttämättä korvaa edellä mainittuja asioita.

Epäluulot ja tietämättömyys haittaavat osaamisen ja tietotaidon valumista meille

Suomalaiset tuntuvat olevan pelokasta kansaa ja ulkomaiseen työvoimaan liittyy edelleen joitakin vääriä uskomuksia ja oletuksia.

On esimerkiksi esitetty että: ”Ulkomaisen ja ammattitaidottoman työvoiman vyöryminen Suomeen polkee palkkoja”. Suomessa on voimassa työehtosopimusten mukainen yleissitovuus, jolloin samasta työstä maksetaan sama palkka myös ulkomaalasille.

Palkkojen polkemisen pelko on turha myös siksi että tänne saapuvat ulkomaalaiset ovat hyvin tietoisia Suomalaisesta palkkatasosta ja työehdoista.

Koska kilpailemme työntekijöistä globaaleilla markkinoilla, ei meillä ole varaa huonoon palkkaan tai työ-oloihin. Siitä globaalit työntekijämarkkinat pitävät huolen.

Kukaan yrittäjä ei halua palkata ammattitaidotonta työntekijää vaan päinvastoin pyrkiä saamaan mahdollisimman pätevää väkeä töihin. Jos mietitään vaikkapa CNC-koneistajia, joiden työnkuvaan kuuluu ohjata satojen tuhansien eurojen arvoisia koneita, lienee selvää, että yrittäjillä ei ole varaa turhiin harha-askeliin.

Etenkin lyhyiden sarjojen ja suurien kappaleiden kohdalla jokainen harha-askel on huonoa bisnestä ja mahdolliset reklamaatiot tulevat yrittäjälle kalliiksi sekä maineen että kukkaron näkökulmasta.

Ammattitaidoton hitsaaja tekee enemmän vahinkoa kuin tulosta jo vanhan sanonnankin mukaan markan mies tekee enemmän virheitä kuin kympin mies ehtii korjata.

Palkkojen polkemisen pelko on turha myös siksi, että keskustelu palkoista on avointa. Internet on täynnä palkkatietoja ja asioista keskustellaan useissa avoimissa ja suljetuissa ryhmissä monilla eri kielillä. 

Ulkomaisella työvoimalla on tyypillisesti myös TES-tuntemusta ja sitä saa lisää internetistä ja eri ammattiliitoilta useilla eri kielillä. Lisäksi aina on myös mahdollisuus äänestää jaloillaan ja lähteä esimerkiksi Saksaan, Norjaan tai Islantiin.

Turha byrokratia haittaa osaajien liikkumista Suomeen

Maine hyvänä työnantajamaana on paras keino korvata ulkomaille valuvaa osaamista ja olisi kaikkien etu, että työvoiman vapaa liikkuvuus olisi mahdollisimman helppoa ja jouhevaa.

Globaalissa työvoimakilpailussa esimerkiksi työvoiman tarvehankinta hidastaa turhaan osaajien rekrytointia EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta Suomeen. Näissä tapauksissa ulkomaisella työvoimalla kestää keskimäärin neljä kuukautta työluvan saamiseen, koska viranomaisten pitää ensin tutkia olisiko työpaikkaan saatavissa työvoimaa myös Suomesta tai EU- ja ETA-alueilta.

Tällaisesta työvoimapolitiikasta on enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä suomalainen osaaminen tarvitsee täydennystä myös muualta. Työvoimapula ei parane sillä, että vaikeutetaan työlupien saamista, vaan asia on juuri päinvastoin.

Lisätietoa

Olemme aiemmin kirjoittaneet myös siitä miten oikea tieto vähentää ennakkoluuloja.
Lue artikkeli täältä: Oikea tieto vähentää ennakkoluuloja »

Contact Form